Muistio

1 (8) Muistio Luonnos 10.6.2026 Neuvotteleva virkamies Jukka Tukia Valtioneuvoston asetus yksinoikeustoimiluvan haltijan rahapelien toimeenpanosta 1. Yleistä Rahapelilain (10/2026) 31 §:n 1 momentin mukaan yksinoikeustoimiluvanhaltijan on toimeenpantava rahapelejä siten, että pelaajan oikeusturva taataan, että rahapeleihin liittyvät väärinkäytökset ja ri- kokset voidaan estää ja että rahapelihaitat ovat mahdollisimman vähäisiä. Säännös vastaa voi- massa olevan arpajaislain (1047/2001) 13 c §:n 1 momenttia eräin ilmaisullisin tarkennuksin. Raha- pelilain 31 § sisältää lisäksi tarvittavat asetuksenantovaltuudet pelaajien oikeusturvan takaamiseksi sekä rahapelihaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi tarpeellisten säännösten antamiseksi. Rahapelilain 31 § sisältää sekä harkinnanvaraisia että velvoittavia valtioneuvostolle osoitettuja ase- tuksenantovaltuuksia. Rahapelilain 31 §:n 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella sääde- tään 1) siitä, kuinka suuri osuus rahapelejä toimeenpantaessa kertyvistä pelimaksuista on makset- tava pelaajille voittoina, 2) miten voitot on pyöristettävä, 3) pelipisteissä, pelisaleissa ja pelikasi- noissa olevien rahapeliautomaattien ja kasinopelien enimmäismääristä, 4) pelisalien enimmäismää- ristä ja 5) pelikasinoiden lukumäärästä, sijaintipaikoista ja aukioloajoista. Rahapelilain 31 §:n 3 mo- mentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään lisäksi siitä, miten lunastamattomat voitot, voittojen pyöristämisestä kertyneet varat sekä varat, jotka kertyvät pelimaksuista tilanteessa, jossa pelaajille on pelimaksuista maksettu rahapelien arvontatuloksen satunnaisuuden vuoksi poikkeuk- sellisesti voittoina vähemmän kuin voittoina on maksettava, on jaettava. Rahapelilain 31 § sisältää edellä mainittujen velvoittavien asetuksenantosäännösten lisäksi myös harkinnanvaraisia valtioneuvostolle osoitettuja asetuksenantovaltuuksia. Rahapelilain 31 §:n 4 mo- mentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää rahapelien sallituista myyntiajoista ja 5 momentin mukaan asetuksella voidaan säätää vuorokausi-, kuukausi- ja vuosikohtaisista enim- mäistappiorajoista, jotka koskevat pelaajan pelaamia raha-automaattipelejä, sähköisiä rahapika-ar- poja ja nopearytmisiä sähköisiä veikkauspelejä. Esitettävällä asetuksella annettaisiin rahapelilain 31 §:n 2 ja 3 momentin mukaiset säännökset yksin- oikeustoimiluvan haltijan rahapelien toimeenpanosta. Asetuksenantovaltuusäännökset vastaavat eräin tarkennuksin voimassa olevan arpajaislain 13 c §:n mukaisia Veikkaus Oy:n rahapelien toi- meenpanoa koskevia asetuksenantovaltuussäännöksiä. Arpajaislain 13 c §:n nojalla on annettu val- tioneuvoston asetus Veikkaus Oy:n rahapelien toimeenpanosta (1414/2016). Esitettävään asetuk- seen sisältyvät säännökset vastaavat pitkälti voimassa olevaan asetukseen sisältyviä säännöksiä siltä osin kuin asetuksella säädettäisiin uudessa rahapelijärjestelmässä jatkossa yksinoikeustoimilu- van nojalla toimeenpantavista rahapeleistä. Rahapelilain 5 §:n nojalla yksinoikeustoimilupa voidaan myöntää raha-arpajaisten ja veikkauspelien sekä rahapeliautomaattien ja kasinopelien toimeenpa- noon. Lisäksi yksinoikeustoimiluvanhaltijalla on oikeus toimeenpanna edellä mainittuja rahapelejä Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi s-posti, internet Postadress Besöksadress Telefon Fax e-post, internet Postal Address Office Telephone Fax e-mail, internet Sisäministeriö PL 26 Kirkkokatu 12 0295 480 171 09 160 44635 kirjaamo.sm@gov.fi 00023 Valtioneuvosto Helsinki +358 295 480 171 +358 9 160 44635 www.intermin.fi 2 (8) yhdistelmäpeleinä. Asetuksen soveltamisala olisi näin ollen jatkossa suppeampi voimassa olevan asetuksen koskiessa kaikkia Veikkaus Oy:n toimeenpanemia rahapelejä. Lisäksi asetuksella säädettäisiin rahapelilain 31 §:n 5 momentissa tarkoitetuista enimmäistappiora- joista pelipisteisiin ja pelisaleihin sijoitetavien rahapeliautomaattien pelin osalta. Enimmäistappiora- joja koskeva sääntely sisältyy tällä hetkellä voimassa olevaan Veikkaus Oy:n rahapelien pelisään- nöistä annettuun sisäministeriön asetukseen (VN/12976/2025). Sisäministeriön asetuksella säädetyt vuorokausi- ja kuukausikohtaiset enimmäistappiorajat koskevat sähköisesti välitettäviä nopearytmi- siä rahapelejä. Enimmäistappiorajojen soveltamisala muuttuisi koskemaan fyysisiä raha-automaatti- pelejä, joita toimeenpantaisiin jatkossa yksinoikeustoimiluvan nojalla. Uutta sääntelyä olisi vuosikoh- tainen enimmäistappioraja. Rahapelilakia koskevan hallituksen esityksen (HE 16/2025 vp) mukaan yksinoikeustoimiluvanhaltijan toimeenpanemiin rahapeleihin kohdistuisi tiukempaa ja yksityiskohtaisempaa sääntelyä kuin rahape- litoimiluvanhaltijoiden rahapeleihin. Yksinoikeustoimintaa koskevalla sääntelyllä pyrittäisiin osaltaan varmistamaan sitä, että yksinoikeustoimiluvanhaltija kykenisi tavoittelemaan johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti uuden rahapelilainsäädännön rahapelihaittojen ehkäisemiseen ja vähentämiseen, pelaajien oikeusturvan takaamiseen sekä väärinkäytösten estämiseen liittyviä tavoitteita. 2. Yksityiskohtaiset perustelut 2.1. Asetuksen 1 § rahapeliautomaattien, kasinopelien, veikkauspelien, raha-arpajaisten, rahapika- arpajaisten ja sähköisten rahapika-arpajaisten pelimaksuista pelaajille voittoina maksettavat osuudet Rahapelilain 31 §:n 2 momentin nojalla pykälässä säädetäisiin yksinoikeustoimiluvanhaltijan rahape- lien niin sanotuista palautusprosenteista eli siitä, kuinka suuri osuus kertyvistä pelimaksuista on maksettava pelaajille voittoina kalenterivuodessa. Palautusprosentti ilmaisee pitkän aikavälin eli ka- lenterivuoden aikana pelaajille pelimaksuista palautuvan osuuden. Palautusprosentti ei sen sijaan ilmaise pelaajalle yksittäisen pelikierroksen lopputulosta, voiton todennäköisyyttä tai voiton suu- ruutta. Pykälässä säädettäisiin palautusprosenteista pelityypeittäin mutta tarvittaessa palautusprosenteista voitaisiin säätää myös rahapelikohtaisesti. Osuudet on pääsääntöisesti ilmaistu vaihteluvälinä, jossa yksinoikeustoimiluvanhaltijan olisi kalenterivuosittain voittoja pelaajille maksaessaan pysyttävä. Eri pelityypeille säädettäväksi ehdotetut palautusprosentit vastaisivat voimassa olevalla asetuksella säädettyjä palautusprosentteja. Pelaajille olisi maksettava voittoina esimerkiksi rahapeliautomaa- teista ja kasinopeleistä 70–99,9 prosenttia (kohta 1), kerran tai useamman kerran päivässä arvotta- vissa veikkauspeleissä 50–70 prosenttia (kohta 2) ja rahapika-arpajaisissa (niin sanotut raaputusar- vat) 45–70 prosenttia (kohta 7). Kerran tai useamman kerran arvottavia veikkauspelejä ovat asetuk- sen valmistelun aikana Veikkaus Oy:n toimeenpanemat Milli ja Keno. Rahapeliautomaatteihin ja ka- sinopelien palautusprosentin vaihteluväli olisi suuri pelien luonteesta johtuen. Suuri vaihteluväli tarvi- taan esimerkiksi peleissä, joissa pelaaja voi valinnoillaan vaikuttaa pelin voitto-osuuteen. Kohdan 4 monikansallisten yhteisten voittoluokkien veikkauspelillä tarkoitetaan käytännössä Veik- kaus Oy:n yhdessä useamman muun kansallisen lottoyhtiön toimeenpanemaa Eurojackpot-peliä. Kyseisen pelin osalta asetuksessa ei olisi määritelty palautusprosentin vaihteluväliä, vaan kyse olisi keskimääräisestä palautusprosentista (50 prosenttia). 2.2. Asetuksen 2–4 §:t voitto-osuuksien tasaus, voittojen pyöristäminen ja lunastamatta jääneet voitot Rahapelilain 31 §:n 2 ja 3 momentin nojalla asetuksen 2–4 §:ssä säädettäisiin menettelytavoista, jotka koskevat pelitoiminnasta yksinoikeustoimiluvanhaltijalle kertyvää pelaajilta tullutta ylimääräistä varallisuutta. Pykälät vastaavat sisällöltään voimassa olevan asetuksen 4–7 §:ää. Asetuksen 2 § sisältäisi säännöksen tilanteesta, jossa yksinoikeustoimiluvanhaltijan toimeenpane- massa rahapelissä voittoina on poikkeuksellisesti kalenterivuoden aikana maksettu vähemmän kuin voittoina on 1 §:n mukaisesti maksettava. Tällaisista tilanteista kertyneitä varoja, 3 §:ssä tarkoitettuja voittojen pyöristämisestä kertyneitä varoja sekä 4 §:ssä tarkoitettuja lunastamattomia voittoja 3 (8) käsiteltäisiin 5 §:ssä tarkoitettuina maksamattomina pelitoiminnan varoina ja ne tulisi 5 §:ssä sääde- tyllä tavalla käyttää voittojen maksuun eri rahapeleissä viimeistään seuraavan kalenterivuoden ai- kana. Asetuksen 3 §:n 1 momentin mukaisesti yksinoikeustoimiluvanhaltijalla olisi oikeus pyöristää rahape- lien voitot alaspäin yhden sentin tarkkuudella. Säännös vastaisi voimassa olevan asetuksen 5 §:n 1 momenttia ja koskisi kaikkia yksinoikeustoimiluvanhaltijan toimeenpanemia rahapelejä lukuun otta- matta asetuksen 6 §:ssä säädettyä monikansallisten yhteisten voittoluokkien veikkauspeliä ja 7 §:ssä säädettyä monikansallista osittain yhteisten voittoluokkien veikkauspeliä. Kyseisten pykälien säännökset koskevat käytännössä usean kansallisen rahapeliyhtiön yhteistyössä toimeenpantavia Eurojackpot-peliä ja Vikinglotto-peliä, joiden osalta säännökset voittojen pyöristämisestä perustuvat yhtiöiden yhteistyössä sovittuun menettelyyn. Voittojen käteismaksussa sovelletaan euromääräisten maksujen pyöristämisestä annettua lakia (890/2000). Voimassa olevan pyöristämissäännöksen nojalla maksamattomiin pelitoiminnan varoihin on siirtynyt Veikkaus Oy:n rahapeleistä viime vuosina noin 80 0000 euroa, jotka yhtiö käyttää voittojen maksuun eri rahapeleissä yhtiön määräämällä tavalla. Rahapelilain 50 §:ssä säädetään voiton lunastamisesta ja voiton lunastamista koskevista määrä- ajoista. Lunastamattomien voittojen määrä on määrältään vähäinen kaiken rahapelaamisen tapahtu- essa rahapelilain 28 §:n mukaisesti tunnistautuneena ja voiton maksun automatisoiduttua. Veikkaus Oy:n tällä hetkellä toimeenpanemien rahapika-arpojen eli niin sanottujen raaputusarpojen osalta yh- tiöllä ei tunnistautumisedellytyksestä huolimatta ole käytettävissä tietoa siitä, onko pelaajan osta- massa arvassa voittoa. Rahapika-arpajaisissa voiton saaminen edellyttää siten pelaajalta toimenpi- dettä voiton sisältävän arvan palauttamisesta ja voiton lunastamisesta. Veikkaus Oy:n rahapeleissä lunastamatta jääneiden voittojen arvo oli vuonna 2024 1,6 miljoonaa euroa ja vuonna 2025 1,3 mil- joonaa euroa. Lunastamattomia voittoja ei voimassa olevan asetuksen tavoin otettaisi huomioon laskettaessa 1 §:ssä tarkoitettuja voitto-osuuksia siinä rahapelissä, jossa voitot ovat jääneet lunastamatta. Säännös on tarpeen sen varmistamiseksi, että kunkin rahapelin osalta pysyttäisiin asetuksen 1 §:ssä säädet- tyjen palautusprosenttien rajoissa. Voittoja saattaa jäädä lunastamatta eri rahapeleissä rahapeliyhti- östä riippumattomista syistä. Säännös tarkoittaisi käytännössä sitä, että mahdolliset lunastamatta jääneet voitot olisi sisällytettävä laskennallisesti sen pelin palautusprosenttiin, jossa voitot ovat jää- neet lunastamatta. Kunkin rahapelin palautusprosentit laskettaisiin ikään kuin kaikki voitot kysei- sessä rahapelissä olisi lunastettu. Siinä vaiheessa, kun maksamattomiin pelitoiminnan varoihin siir- rettyjä lunastamatta jääneitä voittoja käytettäisiin 5 §:n mukaisesti voittojen maksuun eri rahape- leissä, tulisi näidenkin pelien osalta pysyä palautusprosenttien rajoissa. Asetuksen 4 §:n 2 momentissa säädettäisiin voimassa olevan asetuksen tavoin, että lunastamatta jääneet voitot sisältäisivät osittain myytyjen porukkapelien myymättömien osuuksien laskennallisen voitto-osuuden. Tällöin porukkapelien myymättömille osuuksille kohdistuvat laskennalliset voittojen osuudet käsiteltäisiin osana lunastamatta jääneitä voittoja. Rinnastus lunastamatta jääneisiin voittoi- hin olisi perusteltua, koska kyseisiä osuuksia ei ole lainkaan myyty eikä yksinoikeustoimiluvanhalti- jan rekisteröityneillä pelaajilla siten ole käytännössä mahdollisuutta lunastaa myymättömiä osuuksia vastaavia laskennallisia osuuksia pelien voitoista. Porukkapelillä tarkoitetaan peliä, joka on yksinoi- keustoimiluvanhaltijan pelijärjestelmässä jaettu useaan, keskenään samanarvoiseen osuuteen, joita pelaajan on mahdollista ostaa yksitellen. Yksinoikeustoimiluvanhaltijan toimeenpantavista rahape- leistä porukkapelaaminen on mahdollista lotto- ja jokeripeleissä sekä muissa veikkauspeleissä. Eh- dotetut lisäykset olisivat yhdenmukaisia porukkapelaamisen mahdollistavan sisäministeriön yksinoi- keustoimiluvanhaltijan rahapelin pelisäännöistä antaman asetuksen sisältämien porukkapelaamista koskevien sääntökohtien kanssa. Kyseisten sääntökohtien mukaan osittain myydyt porukkapelit rin- nastetaan kokonaan myytyihin porukkapeleihin voitonjakoa laskettaessa. 2.3. Asetuksen 5 § maksamattomien pelitoiminnan varojen käyttötarkoitukset Pykälässä säädettäisiin rahapelilain 31 §:n 3 momentin nojalla voitto-osuuksien tasauksesta, voitto- jen pyöristämisestä ja lunastamatta jääneistä voitoista saatujen varojen käyttötarkoituksista. Kysei- set erät muodostavat yksinoikeustoimiluvanhaltijan maksamattomien pelitoiminnan varat ja ne olisi käytettävä voittojen maksuun eri rahapeleissä toimiluvanhaltijan määräämällä tavalla. Voitto-osuuk- sien tasauksesta ja voittojen pyöristämisestä kertyneet varat olisi 1 momentin mukaan käytettävä 4 (8) voittojen maksuun viimeistään seuraavan kalenterivuoden aikana. Lunastamatta jääneistä voitoista kertyneet varat olisi puolestaan 2 momentin mukaan käytettävä voittojen maksuun eri rahapeleissä viimeistään lunastusajan päättymistä seuraavan kalenterivuoden aikana. Voiton lunastamista koske- vista määräajoista säädetään rahapelilain 50 §:ssä. Maksamattomat pelitoiminnan varat tulisi käyttää täysimääräisesti pelaajille maksettaviin voittoihin. Kuten edellä kohdan 2.2. perusteluissa todetaan, käytettäessä maksamattomiin pelitoiminannan va- roihin siirrettyjä lunastamatta jääneitä voittoja voittojen maksuun myöhemmin eri rahapeleissä, tulisi tällöinkin pelaajille voittoina maksettavien osuuksien olla asetuksen 1 §:ssä säädettyjen palautuspro- senttien mukaisia. Veikkaus Oy:n mukaan maksamattomien pelitoiminnan varoissa oli vuoden 2025 lopussa rahaa 4,3 miljoonaa euroa. 2.4. Asetuksen 6 § monikansallinen yhteisten voittoluokkien veikkauspeli Rahapelilain 31 §:n 2 ja 3 momentin nojalla 6 §:ssä säädettäisiin monikansallisesta yhteisten voitto- luokkien veikkauspelistä. Monikansallisella yhteisten voittoluokkien veikkauspelillä tarkoitetaan käy- tännössä Eurojackpot-peliä, jota Veikkaus Oy on toimeenpannut yhteistyössä 18 muun eurooppalai- sen maan lottoyhtiön kanssa. Eurojackpotissa kaikki voittoluokat ovat kaikille peliin osallistuville maille yhteisiä. Pykälä vastaisi sisällöltään voimassa olevan asetuksen 8 §:ää. Pykälässä säädettäisiin pelin lunastamatta jääneiden voittojen käsittelystä sekä pelin yhteisten voit- toluokkien voittojen pyöristämisestä. Säännökset perustuvat peliin osallistuvien kansallisten rahape- liyhtiöiden keskinäiseen sopimukseen. Monikansallisen yhteisten voittoluokkien veikkauspelin voitto- jen pyöristämisestä säädettäisiin pykälän 2 momentissa asetuksen 3 §:n pääsäännöstä poikkeavasti siten, että voitot pyöristettäisiin alaspäin lähimpään kymmeneen senttiin. Pyöristämisestä syntyneet varat siirrettäisiin niin kutsuttuun pelin monikansalliseen voittorahastoon. Toimintamalli olisi vastaava kuin jäljempänä 7 §:ssä säädettävässä monikansallisessa osittain yhteisten voittoluokkien veikkaus- pelissä Vikinglotossa sillä erotuksella, että Eurojackpot-pelissä kaikki voittoluokat ovat peliä toimeen- paneville rahapeliyhtiöille yhteisiä ja voittojen pyöristäminen koskee siten pelin kaikkia voittoluokkia. Lunastamatta jääneiden rahapelien voittojen käsittelystä säädettäisiin asetuksen 4 §:ssä. Asetuksen 6 §:n 3 momentissa säädettäisiin 4 §:n pääsäännöstä poikkeavasti, että monikansallisen yhteisten voittoluokkien veikkauspelin vähintään kymmenen miljoonan euron suuruiset lunastamatta jääneet yksittäiset voitot siirrettäisiin pelin monikansalliseen voittorahastoon. Monikansalliseen voittorahas- toon siirrettävän lunastamatta jääneen voiton suuruuden alaraja vastaisi pelin ensimmäisen voitto- luokan vähimmäisjakosumman suuruutta. Periaate olisi Vikinglotto-peliä vastaava, jossa ensimmäi- sen voittoluokan vähimmäisjakosumma on kolme miljoonaa euroa ja jossa vähintään kolmen miljoo- nan euron lunastamatta jääneet voitot siirretään pelin monikansalliseen voittorahastoon ehdotetun asetuksen 7 §:n 3 momentin mukaisesti. Myös yksittäisen voiton lunastamatta jääneet osuudet, jos lunastamatta jääneiden osuuksien summa olisi vähintään kymmenen miljoonaa euroa, siirrettäisiin pelin monikansalliseen voittorahastoon. Säännös vastaa Eurojackpot-pelin yhteistyössä sovittua menettelyä. Käytännössä todennäköisyys tällaiselle soveltamistilanteelle olisi pieni, koska se edellyttäisi, että pelissä tulisi voitto porukkapeliin, josta yksi tai useampi yhden porukkapelin osuuden voitoista jäisi lunastamatta ja lisäksi lunasta- matta jääneiden osuuksien summa olisi yli kymmenen miljoonaa euroa. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin, että lunastamatta jääneet voitot sisältäisivät osittain myytyjen porukkapelien myymättömien osuuksien laskennallisen voitto-osuuden. Perustelut menettelylle on esitetty edellä jaksossa 2.2. Asetuksen 7 §:n 5 momentissa säädettäisiin, että monikansalliseen voittorahastoon ja maksamatto- miin pelitoiminnan varoihin kertyneet varat käytettäisiin yksinoikeustoimiluvanhaltijan rahapeleissä toimiluvanhaltijan määräämällä tavalla. Säännös olisi yhdenmukainen monikansallista osittain yh- teisten voittoluokkien veikkauspeli Vikinglottoa koskevan 7 §:n 5 momentin kanssa. 2.5. Asetuksen 7 § monikansallinen osittain yhteisten voittoluokkien veikkauspeli 5 (8) Rahapelilain 31 §:n 2 ja 3 momentin nojalla 7 §:ssä säädettäisiin monikansallisesta osittain yhteisten voittoluokkien veikkauspelistä. Monikansallisella osittain yhteisten voittoluokkien veikkauspelillä tar- koitetaan käytännössä Vikinglottoa, jota Veikkaus Oy on toimeenpannut yhteistyössä 9 muun eu- rooppalaisen maan lottoyhtiön kanssa. Toisin kuin 6 §:ssä tarkoitetussa Eurojackpotissa, Viking Lo- tossa ainoastaan kaksi ylintä voittoluokkaa on kaikille peliin osallistuville maille yhteinen. Pykälä vas- taisi sisällöltään voimassa olevan asetuksen 8 §:ää. Pykälässä säädettäisiin pelin lunastamatta jääneiden voittojen käsittelystä sekä pelin yhteisten voit- toluokkien voittojen pyöristämisestä. Säännökset perustuvat peliin osallistuvien kansallisten rahape- liyhtiöiden keskinäiseen sopimukseen. Rahapelien voittojen pyöristämisestä säädetään asetuksen 3 §:ssä. Asetuksen 7 §:ssä säädettäisiin monikansallisen osittain yhteisten voittoluokkien veikkauspe- lin osalta 3 §:n pääsäännöstä poikkeavasti, että yhteisten voittoluokkien voitot pyöristettäisiin alas- päin lähimpään kymmeneen senttiin ja näin syntyneet varat siirrettäisiin niin kutsuttuun pelin moni- kansalliseen voittorahastoon. Toimintamalli olisi vastaava kuin asetuksen 6 §:ssä säädettävässä monikansallisessa yhteisten voittoluokkien veikkauspelissä Eurojackpotissa sillä erotuksella, että Eurojackpot-pelissä kaikki voittoluokat ovat peliä toimeenpaneville kansalisille rahapeliyhtiöille yhtei- siä ja voittojen pyöristäminen koskee siten Eurojackpotin kaikkia voittoluokkia. Lunastamatta jääneiden rahapelien voittojen käsittelystä säädetäisiin asetuksen 5 §:ssä. Asetuksen 7 §:n 3 momentissa säädettäisiin 5 §:n pääsäännöstä poikkeavasti, että monikansallisen osittain yh- teisten voittoluokkien veikkauspelin vähintään kolmen miljoonan euron suuruiset lunastamatta jää- neet voitot siirrettäisiin pelin monikansalliseen voittorahastoon. Monikansalliseen voittorahastoon siirrettävän lunastamatta jääneen voiton suuruuden alaraja vastaisi pelin ensimmäisen voittoluokan vähimmäisjakosumman suuruutta. Periaate olisi Eurojackpot-peliä vastaava, jossa ensimmäisen voittoluokan vähimmäisjakosumma on kymmenen miljoonaa euroa ja jossa vähintään kymmenen miljoonan euron lunastamatta jääneet voitot siirretään pelin monikansalliseen voittorahastoon ase- tuksen 6 §:n 3 momentin mukaisesti. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin, että lunastamatta jääneet voitot sisältäisivät osittain myytyjen porukkapelien myymättömien osuuksien laskennallisen voitto-osuuden. Perustelut menettelylle on esitetty edellä jaksossa 2.2. Asetuksen 7 §:n 5 momentissa säädettäisiin, että monikansalliseen voittorahastoon ja maksamatto- miin pelitoiminnan varoihin kertyneet varat käytettäisiin yksinoikeustoimiluvanhaltijan rahapeleissä toimiluvanhaltijan määräämällä tavalla. Säännös olisi siten yhdenmukainen monikansallista yhteis- ten voittoluokkien veikkauspeli Eurojackpotia koskevan 6 §:n 4 momentin kanssa. 2.6. Asetuksen 8 § pelipisteissä, erityisissä pelisaleissa ja pelikasinoissa olevien rahapeliautomaattien ja kasinopelien enimmäismäärät Pykälässä säädettäisiin rahapelilain 31 §:n 2 momentin nojalla pelipisteissä, pelisaleissa ja pelikasi- noissa olevien rahapeliautomaattien ja kasinopelien enimmäismääristä. Pelisali ja pelipiste on määri- telty rahapelilain 3 §:n 17 ja 18 kohdissa. Pelisalilla tarkoitetaan yksinomaan tai pääasiallisesti raha- pelien pelaamiseen varattua tilaa. Käytännössä kyse on Veikkaus Oy:n ylläpitämistä Veikkaus-peli- saleista ja Pelaamoista. Pelipisteellä tarkoitetaan rahapelien muuta myyntipaikkaa kuin pelisalia tai pelikasinoa. Pelipisteitä ovat käytännössä esimerkiksi päivittäistavarakaupat, kioskit ja huoltoase- mat, joihin on sijoitettu Veikkaus Oy:n rahapeliautomaatteja. Näistä automaateista käytetään myös käsitettä hajasijoitetut automaatit. Pelikasinolla tarkoitetaan rahapelilain 3 §:n 16 kohdan mukaan valvottua huoneistoa, jossa voidaan pitää pelaajan käytettävänä sellaisia rahapeliautomaatteja ja kasinopelejä, joissa mahdollinen häviö voi olla ilmeisessä epäsuhteessa ainakin jonkun osallistujan maksukykyyn, sekä muita rahapelejä. Veikkaus Oy:llä on yksi pelikasino Helsingissä. Veikkaus Oy:llä oli asetuksen valmistelun aikana asiamiessopimuksia yhteensä 2 571. Asiamiesso- pimuksen perusteella asiamiehellä voi olla useampi myyntipaikka, minkä johdosta vastaavana ajan- kohtana myyntipaikkojen määrä oli 4 496. Kaikista myyntipaikoista 2 540 oli sellaisia, joissa oli pelat- tavissa sekä rahapeliautomaattipelejä että kuponkipelejä. Myyntipaikkoja, joissa on pelattavissa ai- noastaan rahapeliautomaatteja, oli 1 225. Voimassa olevan asetuksen mukaan pelipisteissä saadaan pitää yleisön käytettävinä yhteensä enin- tään 18 600 raha-automaattia. Asetuksen valmistelun aikaan Veikkaus Oy:llä oli pelipisteissä 6 (8) yhteensä 7 823 rahapeliautomaattia. Pelipisteisiin sijoitettujen rahapeliautomaattien enimmäismää- räksi ehdotetaan laskettavaksi nykyisestä 18 600 automaatista 10 000 automaattiin. Voimassa olevan asetuksen mukaan Veikkaus Oy:n pelisaleissa saa olla yhteensä enintään 3 900 raha-automaattia. Asetuksen valmistelun aikaan Veikkaus Oy:llä oli sen pelisaleissa yhteensä 1 225 rahapeliautomaattia. Enimmäismäärä ehdotetaan laskettavaksi siten, että enimmäismäärä olisi 2 000. Voimassa olevaan asetuksen verrattuna pykälässä ei enää säädettäisi ravintoloissa toimeen- pantavien kasinopelien enimmäismääristä. Veikkaus Oy lopetti kasinopelitoiminnan ravintoloissa vuonna 2019 ja pelisaleissa vuonna 2022, jonka jälkeen kasinopelejä niiden fyysisessä muodossa on voinut pelata ainoastaan Veikkaus Oy:n pelikasinolla. Veikkaus Oy on kuitenkin suunnittele- massa kasinoturnauspelien toimeenpanon käynnistämistä yhtiön pelisaleissa. Pelisaleihin sijoitetta- vien kasinopelien enimmäismääräksi ehdotetaan säädettäväksi 100. Voimassa olevan asetuksen mukaan pelikasinoissa saadaan pitää yleisön käytettävinä yhteensä enintään 800 raha-automaattia sekä yhteensä enintään 120 kasinopeliä ja niihin rinnastettavaa pe- liä, joita pelaamalla voi voittaa rahaa. Enimmäismäärät koskivat yhteisesti sekä Tampereelle että Helsinkiin sijoitettuja pelikasinoita. Veikkaus Oy sulki Tampereen pelikasinon loppuvuonna 2023 ja Veikkaus Oy:n ainoa pelikasino sijaitsee tällä hetkellä Helsingissä. Käytännössä Helsingin pelikasi- noon on sijoitettu 386 rahapeliautomaattia ja 22 kasinopeliä. Pelikasinoon sijoitettujen rahapeliauto- maattien enimmäismääräksi ehdotetaan säädettäväksi 400 ja kasinopelien enimmäismääräksi 60. 2.7. Asetuksen 9 § pelisalien enimmäismäärä Asetuksen 9 §:ssä säädettäisiin rahapelilain 31 §:n 2 momentin nojalla pelisalien enimmäismää- rästä. Voimassa olevan asetuksen 10 §:n mukaan pelisaleja saa olla enintään 120 kappaletta. Ase- tuksen valmistelun aikana Veikkaus Oy:llä oli eri paikkakunnilla yhteensä 44 pelisalia. Pelisalien enimmäismääräksi ehdotetaan säädettäväksi 60. 2.8. Asetuksen 10 § pelikasinoiden lukumäärä ja sijaintipaikka Pykälässä säädettäisiin rahapelilain 31 §:n 2 momentin nojalla pelikasinoiden lukumäärästä ja sijain- tipaikoista. Voimassa oleva asetus on sallinut Veikkaus Oy:lle yhtiön pelikasinotoiminnan Helsingin lisäksi Tampereella, minne Veikkaus Oy avasi pelikasinon loppuvuonna 2021. Veikkaus Oy sulki Tampereen pelikasinon loppuvuonna 2023. Veikkaus Oy:n ainoa pelikasino sijaitsee Helsingissä. Asetuksen 10 §:n mukaan Veikkaus Oy:llä olisi oikeus harjoittaa pelikasinotoimintaa yhdessä pelika- sinossa Helsingin kaupungin alueella. 2.9. Asetuksen 11 § pelikasinon aukioloaika Asetuksen 11 §:ssä säädettäisiin rahapelilain 31 §:n 2 momentin nojalla pelikasinon aukioloajoista. Pykälä vastaisi voimassa olevan asetuksen 12 §:ää. Pelikasino saisi olla avoinna yleisölle kaikkina viikonpäivinä kello 12:sta kello 04:ään. 2.10. Asetuksen 12 § enimmäistappiorajat Asetuksessa säädettäisiin rahapelilain 31 §:n 5 momentin nojalla yksinoikeistoimiluvanhaltijan toi- meenpanemien pelipisteisiin ja pelisaleihin sijoitettujen rahapeliautomaattien pelejä koskevista vuo- rokausi-, kuukausi- ja vuosikohtaisista enimmäistappiorajoista. Pelikasinossa olisi käytössä oma asiakasrekisteri ja pelaamisen hallinnan välineet. Tappioraja on euromääräinen summa, jonka pe- laaja voi enintään hävitä kyseisen ajanjakson aikana. Tappiorajatoiminnallisuudessa pelaaja voi ha- lutessaan pelata saamansa voitot asetuksella säädettyyn enimmäistappiorajaan saakka. Voimassa oleva Veikkaus Oy:n rahapelien pelisäännöistä annettu sisäministeriön asetus sisältää muun ohella säännökset nopearytmisiä sähköisiä rahapelejä koskevista vuorokausi- ja kuukausikoh- taisista enimmäistappiorajoista osana pelaamisen hallinnan kokonaisuutta. Nopearytmisillä peleillä tarkoitetaan voimassa olevassa asetuksessa eBingoa, Tähdenlentoa ja elektronisia rahapika-arpoja sekä sähköisesti välitettäviä kasinopelejä ja raha-automaatteja. Tappioraja ei kuitenkaan koske toi- sia vastaan pelattavia nettikasinopelejä. Voimassa olevan asetuksen mukaan vuorokausikohtainen enimmäisraja on 500 euroa ja kuukausikohtainen enimmäisraja 2 000 euroa. Veikkaus Oy on oma- ehtoisesti laajentanut enimmäistappiorajojen soveltamisalaa myös pelipisteisiin ja pelisaleihin sijoi- tettuihin rahapeliautomaatteihin. Lisäksi Veikkaus Oy on asettanut omaehtoisesti kaikkea 7 (8) rahapelaamista paitsi pelikasinon rahapeliautomaattien ja kasinopelien pelaamista koskevan vuosi- tappiorajan 24 000 euroa. Enimmäistappiorajoista olisi raha-automaattipelien osalta tarpeen säätää, koska raha-automaattipelit ovat korkeimman riskiluokan rahapelejä. Pelipisteisiin ja pelisaleihin sijoitettujen rahapeliautomaat- tien pelien vuorokausikohtainen enimmäistappioraja olisi yhteensä enintään 500 euroa ja kuukausi- kohtainen enimmäistappioraja yhteensä enintään 2 000 euroa. Vuosikohtaiseksi enimmäistappiora- jaksi ehdotetaan 24 000 euroa. Sen lisäksi, että asetuksella säädettäisiin enimmäistappiorajoista, sisäministeriön asetuksella voitai- siin rahapelilain 31 §:n 7 momentin nojalla antaa rahapelihaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi toimeenpanomuoto- tai pelikohtaisia pelien tahtia ja muita ominaisuuksia koskevia määräyksiä sekä toimeenpanomuoto-, peli- ja pelaajakohtaisia määrällisiä ja ajallisia rajoituksia koskevia määräyksiä. Lisäksi yksinoikeustoimiluvanhaltijan on rahapelilain 31 §:n 8 momentin mukaan tarvittaessa asetet- tava rahapelien pelaamiselle toimeenpanomuoto-, peli- ja pelaajakohtaisia määrällisiä ja ajallisia ra- joituksia sekä tarjottava pelaajalle mahdollisuus itse asettaa edellä mainittuja rajoituksia. 2.11. Asetuksen 13 § voimaantulo Asetus ehdotetaan tulevaksi voimaan 1.7.2027 samanaikaisesti, kun rahapelilaki tulee voimaan ja toimiluvanvarainen rahapelitoiminta käynnistyy. Arpajaislain 13 c §:n nojalla annettu valtioneuvoston asetus Veikkaus Oy:n rahapelien toimeenpa- nosta kumoutuu 1.7.2027, kun 13 c §:n asetuksenantovaltuussäännös kumoutuu. 3. Asetusmuutoksen vaikutukset rahapelaamisen vastuullisuuteen Esitetyt säännökset vastaisivat hyvin pitkälti voimassa olevaan asetukseen sisältyvää sääntelyä, jonka mukaisesti Veikkaus Oy on toimeenpannut yksinoikeudella rahapelejä. Rahapelihaittojen kehi- tykseen vaikuttavia säännöksiä ovat erityisesti korkean rahapelihaittariskin sisältävien rahapelien saatavuutta koskevat säännökset. Tällaisia säännöksiä olisivat asetuksen 8–11 §:t, joissa säädettäi- siin pelipisteissä, pelisaleissa ja pelikasinoissa olevien rahapeliautomaattien ja kasinopelien enim- mäismääristä, pelisalien enimmäismääristä, pelikasinoiden lukumääristä ja sijaintipaikoista sekä pe- likasinon aukioloajasta. Asetuksen 1 §:ssä säädettäisiin yksinoikeustoimiluvan nojalla toimeenpantavien rahapelien eri toi- meenpanomuotojen palautusprosenteista. Palautusprosentti on yksi rahapelin haitallisuuteen vaikut- tava tekijä. Korkean palautusprosentin on katsottu yleisesti lisäävän rahapelin haittariskiä pelaami- sen toistojen ja pelaamiseen käytetyn ajan lisääntymisen kautta. Tavallisesti korkean palautuspro- sentin pelimuodot ovat haittariskiltään korkeampia. Palautusprosentin vaikutus on kuitenkin erilainen riippuen pelin muista ominaisuuksista ja sen toimeenpanosta, eikä rahapelin palautusprosentin muuttaminen sitä nostamalla ole vaikutukseltaan aina yksiselitteisesti rahapelin haittariskiä lisäävä. Palautusprosentti yksistään ei ole missään pelimuodossa merkittävä riskipotentiaalia määrittävä piirre. Raha-automaattipelien enimmäistappiorajoja koskevalla sääntelyllä pyrittäisiin omalta osaltaan täy- dentämään rahapelaamisen hallinnan kokonaisuutta yksinoikeustoimiluvanhaltijan toimeenpanemien korkean pelihaittariskin sisältävien rahapelien osalta. Olemassa oleva tutkimusnäyttö pelikulutusrajo- jen vaikutuksesta pelaamisen määrään ja peliongelmiin ei ole kiistatonta, mutta tutkimustiedon mu- kaan kulutusrajojen voidaan perustellusti arvioida vaikuttavan vähentävästi rahapelikulutukseen. Tä- män vuoksi pakolliset kulutusrajat ovat toimiva keino ehkäistä tehokkaasti liiallisesta rahapelaami- sesta aiheutuvia rahapelihaittoja. Tappiorajojen vaikutukset pelihaittoihin ovat riippuvaisia asetetta- vien kulutusrajojen ylätasosta, rajojen käytön pakollisuudesta, rajojen sitovuudesta ja niiden laajuu- desta. Asetus annettaisiin osana uutta rahapelijärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä. Kuten hallituksen esi- tyksessä (HE 16/2025 vp) on todettu, uudistuksen voimaantulon jälkeen on tarkoitus seurata ja arvi- oida uuden lainsäädännön vaikutuksia hallituksen ohjelmassa uudistuksessa asetettuihin tavoittei- siin ehkäistä ja vähentää rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja sekä parantaa kanavointiastetta. Seurannan ja arvioinnin perusteella voidaan asetusta tarvittaessa muuttaa. 8 (8) 4. Taloudelliset vaikutukset Esitetty asetus mahdollistaa yksinoikeustoimiluvanhaltijalle sille myönnettyyn yksinoikeustoimilupaan sisältyvien rahapelien toimeenpanon. Esitetyt säännökset vastaisivat hyvin pitkälti voimassa olevaan asetukseen sisältyviä ehtoja niiltä osin kuin ne koskevat jatkossa yksinoikeustoimiluvan nojalla toi- meenpantavia rahapelejä. Hallituksen esityksessä eduskunnalle uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi (HE 16/2025 vp) on kuvattu rahapelitoimintaan liittyvää tulonmuodostusta uudessa rahapelijärjestel- mässä. Valtion rahapelitoiminnasta saatavat tulot koostuisivat Veikkaus Oy:n valtiolle maksamasta osingosta ja yksinoikeustoimiluvista valtiolle maksettavasta korvauksesta sekä toimiluvanhaltijoiden maksamasta arpajaisverosta ja yhteisöverosta. Uudessa rahapelijärjestelmässä Veikkaus Oy mak- saisi tuloutuksensa osinkoina vuodesta 2028 lukien. Veikkaus-konsernin osakkeenomistajille mak- samat osingot muodostuisivat emoyhtiön ja tytäryhtiöiden voitonjaosta. Valtio voisi yhtiön osakkeen- omistajana olla edelleen päättämässä myös Veikkaus Oy:n voiton suorittamisesta osinkona. Uusi sääntelymalli ei siten tarkoita, että valtion rahapelitoiminnasta saamat osinkotulot lähtökohtaisesti vähenisivät, jos valtio säilyy Veikkaus Oy:n ainoana osakkeenomistajana. Veikkaus Oy:n markkina- osuuden arvioidaan kuitenkin pienenevän, mikä voi vaikuttaa osinkotuottoa pienentävästi. Osinko- tuottoon vaikuttaisi laskevasti myös yksinoikeudesta valtiolle maksettava korvaus ja sen rahoitta- miseksi tarvittavan vieraan pääoman korkomenot. Vaikutukset valtion rahapelitoiminnasta saamiin tuloihin riippuvat keskeisesti pelaamisen määrän kehityksestä, yksinoikeustoimiluvan nojalla toimeenpantavien rahapelien markkinaosuudesta sekä näiden rahapelien liiketoiminnan kehityksestä uudessa rahapelijärjestelmässä. Ehdotettu asetus ei siten itsessään vaikuttaisi merkittävästi yksinoikeustoimiluvanhaltijan, eli Veikkaus-konserniin kuulu- van tytäryhtiön, liikevaihtoon tai pelikatteeseen. Valtiontaloudellisten vaikutusten osalta on lisäksi syytä huomioida, että Euroopan unionin tuomiois- tuimen oikeuskäytännön mukaan rahapelitoiminnasta saatava tuotto ei ole peruste ylläpitää yksinoi- keusjärjestelmää, mutta tuotto voi olla sen suotuisa liitännäisseuraus (muun muassa asia C-275/92, Schindler, ja asia C-67/98, Zenatti). Varojen kerääminen ei voi olla rajoittavan politiikan pääasialli- nen tarkoitus (muun muassa yhdistetyt asiat C-338/04, C-359/04 ja C-360/04, Placanica ym., ja yh- distetyt asiat C-316/07, C-358/07-C-360/07, C-409/07 ja C-410/07, Stoss ym.). EU-tuomioistuin on toistuvasti todennut, että palvelujen tarjoamisen vapautta ei voida rajoittaa pelkästään valtion tulojen maksimoimista koskevan tavoitteen perusteella. Se, että rajoitus hyödyttää liitännäisesti kyseessä olevan jäsenvaltion talousarviota, ei ole kuitenkaan esteenä sille, että kyseinen rajoitus on oikeu- tettu, jos sillä todella tavoitellaan ensisijaisesti yleisen edun mukaisiin pakottaviin syihin liittyviä pää- määriä (muun muassa asia C- 347/09, Dickinger ja Ömer, asia C-390/12, Pfleger ym. ja asia C- 98/14, Berlington Hungary). 5. Asian valmistelu ja lausunnot Asetusmuutosesitys on valmisteltu virkatyönä sisäministeriössä rahapelijärjestelmän uudistamista koskevan lainsäädäntöhankkeen jatkokaudella. Asetusluonnos oli lausuntokierroksella 10.6.2026- 5.8.2026. Lausuntopyyntö ja ehdotus valtioneuvoston asetukseksi ovat olleet saatavilla sisäministe- riön hankesivulta (SM053:00/2023) ja Lausuntopalvelussa. Esityksen molemmat kieliversiot on tarkastettu oikeusministeriön laintarkastuksessa. 6. Toimivaltasäännös VNOS 3 § 3 kohta Rahapelilaki 31 § 2, 3 ja 5 momentti.